Selvityksen mukaan keskeiset kehittämistarpeet liittyvät ehkäisevän päihdetyön johtamiseen ja rakenteisiin, asenteisiin, tietoon, oppilaiden osallisuuden ja avoimen keskustelukulttuurin vahvistamiseen sekä yhteistyön kehittämiseen huoltajien kanssa.
Tupakointi ja nuuskan käyttö on yleisesti vähentynyt viime vuosina, mutta sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien käytön yleistyminen aiheuttavat merkittäviä haasteita koulujen arjessa.
Yläkouluikä on kriittinen vaihe tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisessa ja käytön säännöllistymisessä. On tärkeää pyrkiä vähentämään nuorten kokeiluhalukkuutta ja tuotteiden käytön yleisyyttä kehittämällä ennaltaehkäiseviä työkaluja ja käytäntöjä kouluissa. Tutkimukset osoittavat, että vaikuttava ehkäisevä päihdetyö vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista toimintaa.
Tutustu myös: FressisEdu – Vaikuttava nikotiinittomuuden edistäminen ammatillisisssa oppilaitoksissa
Syöpäjärjestöjen toteuttaman selvityksen avulla kartoitettiin yläkoulujen kohtaamia haasteita, käytössä olevia strategioita sekä tarvittavia tukitoimenpiteitä nikotiinittomuuden edistämisessä. Selvitystä varten haastateltiin henkilökuntaa viidessä ylä- tai yhtenäiskoulussa sekä oppilaita kolmessa näistä kouluista kevään ja syksyn 2024 aikana. Haastateltuja henkilökunnan jäseniä oli yhteensä 27 ja oppilaita 21. Henkilökunnan haastatteluihin osallistui rehtoreita, apulaisrehtoreita, opettajia, oppilashuoltoa, ohjaajia ja kouluvalmentajia. Koulut sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Lapin, Pirkanmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueilla.
Keskeiset kehittämistarpeet yläkoulujen ehkäisevän päihdetyön ja nikotiinittomuuden edistämisessä
Selvityksen pohjalta tunnistettiin seuraavia keskeisiä kehittämistarpeita:
-
Ehkäisevän päihdetyön johtaminen ja rakenteet
Kehittämistarve: Ehkäisevän päihdetyön johtaminen ja rakenteet ovat epäselviä. Yhteistyö kunnan ehkäisevän päihdetyön kanssa sekä osallistuminen kunnan ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun on vähäistä, ellei olematonta. Joissakin kouluissa ehkäisevän päihdetyön johtaminen on selkeää ja rehtorivetoista, mutta osassa kouluista on epäselvää, kuka johtaa ehkäisevää päihdetyötä tai johtaako sitä kukaan. Tämän seurauksena ehkäisevä päihdetyö jää helposti yksittäisten työntekijöiden aktiivisuuden varaan.
Opiskeluhuoltosuunnitelma ja sen toimintaohjeet eivät ole kaikkien tiedossa tai toimintaohjeita ei ole. Lisäksi koulujen henkilöstön perehdyttäminen ehkäisevään päihdetyöhön on puutteellista, mikä vaikeuttaa yhtenäisten toimintamallien noudattamista.
-
Asenteet, tieto ja valmiudet
Kehittämistarve: Ehkäisevää päihdetyötä ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyä ei mielletä osaksi omaa työtä tai ei tiedetä, mitä ehkäisevä päihdetyö on käytännössä. Tieto ja ymmärrys ehkäisevästä päihdetyöstä ja tupakka- ja nikotiinituotteista ei vastaa kouluarjen tarpeita sekä valmiudet tuotteiden puheeksi ottoon vaihtelevat.
-
Oppilaiden osallisuuden ja avoimen keskustelukulttuurin vahvistaminen
Kehittämistarve: Oppilaiden osallistuminen ehkäisevään päihdetyöhön on vähäistä, ja asioita käsitellään pääosin terveystiedon tunneilla. Keskustelua päihdeteemoista ei koeta olevan riittävästi.
-
Yhteistyö huoltajien kanssa
Kehittämistarve: Huoltajien tieto ja ymmärrys tupakka- ja nikotiinituotteista vaihtelevat. Uusien nikotiinituotteiden käyttöön voidaan suhtautua myönteisemmin kuin muihin tupakka- ja nikotiinituotteisiin.
Jatkotoimenpiteet yläkoulujen ehkäisevän päihdetyön ja nikotiinittomuuden tukemiseksi
Tehdyn selvityksen pohjalta Syöpäjärjestöt työstää yhdessä koulujen ammattilaisten kanssa konkreettisia työkaluja koulun arjen käyttöön vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on
- Tarjota kouluille selkeitä ja käyttökelpoisia työkaluja nikotiinittomuuden edistämiseen
- Luoda toimintamalli ja prosessi nikotiinittomuustyöhön
- Integroida nikotiinittomuustyö osaksi oppilaitosten hyvinvointityötä
Lue koko selvitys: Nikotiinittomuuden edistäminen osana yläkoulujen ehkäisevää päihdetyötä