Tupakointi on maailmanlaajuisesti yhä tärkein syy ennaltaehkäistävissä oleviin kuolemiin. Tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 6 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, joista 5 miljoonaa on seurausta suorasta tupakoinnista ja yli 600 000 passiiviselle tupakoinnille altistumisesta. Arvioiden mukaan vuonna 2030 tupakkaan liittyvien kuolemien määrä nousee jopa 8,3 miljoonaan.
Tupakkateollisuus
Tupakkateollisuus on miljardien dollarien liiketoimintaa. Tupakkateollisuus rakentuu useasta eri toiminnoista aina tupakkalehtien kasvatuksesta tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen. Tupakkayhtiöt ovat globaaleja suuryhtiöitä. Kuuden suurimman tupakkayhtiön lisäksi maailmassa on ainakin 40 pienempää yhtiötä, jotka valmistavat savukkeita. Joka vuosi tupakkateollisuus tuottaa yli 6 biljoonaa savuketta. Savukkeista voisi muodostaa ketjun maasta aina Marsiin asti ja takaisin useita kertoja.
Tupakkatuotteita viljellään noin sadassa maassa ympäri maailmaa. Suurimpia tupakantuottajia ovat Kiina, Intia ja Brasilia. Kiinassa tuotetaan ja käytetään eniten savukkeita koko maailmassa. Tupakkaa tuotetaan myös Euroopassa, kuten Kreikassa ja Italiassa.
Tupakointi ja köyhyys
Koska tupakointi on vähentynyt korkean tulotason maissa, keskittävät tupakkayhtiöt nyt toimiaan matala- ja keskituloisten maiden markkinoille. Yhtiöt yrittävät saada uusia tupakoitsijoita maista, joissa on potentiaalia taloudelliseen ja väestölliseen kasvuun.
Tupakoinnin ja köyhyyden välillä on kiistaton yhteys. Monessa mielessä tupakointi ja köyhyys ovat osa samaa noidankehää. Ympäri maailman tupakointi on yleisintä köyhimmissä väestön osissa. Tupakointi lisää väestön taloudellista ja terveydellistä ahdinkoa. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että matalan tulotason maissa jopa 10 prosenttia talouden tuloista voidaan käyttää tupakkatuotteisiin ja näin jää vähemmän rahaa elämälle välttämättömiin tarpeisiin.
Työskentely tupakkaviljelmillä ajaa ihmiset usein syvemmälle köyhyyteen. Tupakan viljelijöitä käytetään hyväksi ja heidät pakotetaan myymään tuotteensa alihintaan isoille tupakkayhtiöille sekä maksamaan ylihintaa viljelyyn tarvittavista aineista ja välineistä.
Tupakkaviljelmillä käytetään paljon lapsipoimijoita, jotka altistuvat suurille määrille nikotiinia päivittäin. Plan-järjestön arvion mukaan yhden työpäivän aikana lapsen elimistöön imeytyy 50 tupakan verran nikotiinia. Lapset kärsivät päänsärystä, vatsakivuista, lihasheikkoudesta ja hengitysvaikeuksista. Työpäivät lapsilla kestävät jopa 12 tuntia ja palkkaa he saavat vain noin 10 senttiä tunnissa. Lapset, jotka joutuvat työskentelemään tupakkaplantaaseilla eivät pääse kouluun eivätkä saa mahdollisuutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan.
Tupakkatuotteiden mainonta
Suomessa tupakkatuotteiden mainonta kiellettiin lailla vuonna 1978. Tupakkateollisuus etsii jatkuvasti uusia markkinointikeinoja ja kiertää lakia piilomainonnalla elokuvissa, tv-sarjoissa, musiikkivideoissa ja sosiaalisessa mediassa. Tuotteiden piilomainonnassa luodaan positiivista mielikuvaa tuotteiden käyttäjistä. Lisäksi tuotteet pyritään suunnittelemaan niin, että ne herättävät mielenkiintoa esimerkiksi kauniilla paketeilla tai erilaisilla makuvaihtoehdoilla. Tupakkateollisuus näyttää kosiskelevan erityisesti nuoria, mikä on erityisen vakavaa, mutta myös loogista: mitä nuorempana ihminen jää nikotiinikoukkuun, sitä enemmän hän ehtii tuottamaan tupakkateollisuudelle rahaa elämänsä aikana
Ympäristöhaitat
Tupakkateollisuuden haitalliset vaikutukset metsien hävittämisessä, ilmastonmuutoksen kiihdyttämisessä, roskaamisessa ja metsäpaloissa ovat valtavia ja ne lisääntyvät koko ajan.
Tupakkaviljelyssä käytetään suuria määriä torjunta-aineita, keinotekoisia kasvunsäätelijöitä ja kemiallisia lannoitteita. Aineet aiheuttavat vakavia ympäristöllisiä terveysongelmia erityisesti matala- ja keskitulotasoissa maissa. Tupakka kuluttaa muita viljelykasveja enemmän maaperän ravintoaineita, minkä takia tupakkaviljelmille joudutaan joka vuosi raivaamaan uusia viljelypeltoja.
Tupakan kuivattaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaan kehitysmaissa yleensä puuta polttamalla. Tupakka aiheuttaakin 5–25 prosenttia kehitysmaiden metsätuhoista. Maailman terveysjärjestön laskelmien mukaan 300 savuketta varten on kaadettava yksi puu. Metsien hävittäminen edistää ilmastonmuutosta vähentämällä puita.
Puiden kaataminen horjuttaa ilmaston ohella myös ekologista tasapainoa erityisesti kuivimmilla alueilla. Metsien tilalle syntyy autiomaita ja tuhannet kasvilajit kuolevat sukupuuttoon. Maailmanpankki arvioi, että kehitysmaiden jäljellä olevat metsäalueet katoavat kokonaan 60 vuodessa, jos nykyinen suunta jatkuu.
Tupakan tuotanto kytkeytyy myös eläinten oikeuksiin. Sademetsistä niiden kodit katoavat, kun puita kaadetaan tupakan viljelyä ja kuivatusta varten. Lisäksi tupakkateollisuus ja lääketieteellisten laitosten laboratoriot käyttävät koe-eläimiä tutkiessaan tupakansavun vaarallisuutta. Koiria, hamstereita, kaneja, hiiriä ja rottia pakotetaan hengittämään tupakansavua joskus jopa henkitorveen tehdyn reiän kautta.
Roskaaminen
Tupakka- ja nikotiinituotteista syntyvät roskat pilaavat ympäristöä. Ympäristöä myrkyttävät 4,5 biljoonaa tupakantumppia, jotka maailman tupakoitsijat vuosittain jättävät jälkeensä. Tupakan tumpeista huuhtoutuu vesistöihin ja maaperään myrkyllisiä aineita. Kansainvälisesti tupakan tumpit ovat yksi kerätyimmistä roskista rantojen siivouksen yhteydessä. Nuuskan annospussit ja käytön jälkeen pois heitetyt nuuska-annokset rasittavat myös luontoa.
Tulipalot
Tupakointi aiheuttaa vakavia ihmisiä ja ympäristöä vahingoittavia tulipaloja maailmanlaajuisesti. Vielä 2000-luvun alussa tupakointi oli suurin yksittäinen tulipalojen ja niistä johtuvien kuolemien aiheuttaja maailmassa. Tupakoinnista johtuvat tulipalot tuhoavat koteja, työpaikkoja ja ympäristöjä.
Nuorille suunnattua materiaalia aiheesta Fressiksessä
Näitä 10 asiaa et tiennyt tupakasta
Nikotiinituotteiden ympäristöhaitat
Lähteet
Mathers, C.D. & Loncar, D. 2006. Projections of Global Mortality and Burden of Disease from 2002 to 2030. Plos medicine 3 (11), 2011–2030.
Plan international. Hard work, long hours and little pay: Research with children working on tobacco farms in Malawi. 2009.
The Substance Abuse and Mental Health Services Administration (SAMHSA). Tobacco. 2015.
Tupakkatilasto 2014. Tupakkatilasto 2014. Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 18/2015.
WHO. 2015. Tobacco.