Tupakka- ja nikotiinituotteilla tarkoitetaan tupakkaa, nuuskaa, sähkösavuketta ja vesipiippua. Kaikki tupakkatuotteet ovat haitallisia riippumatta siitä, käytetäänkö niitä polttamalla, nuuskaamalla, pureskelemalla vai altistutaanko niille passiivisesti.
Tupakka
Tupakka ja erityisesti tupakansavu sisältävät yli 100 ihmiselle haitallista yhdistettä ja yli 60 syöpää aiheuttavaa ainesosaa eli karsinogeeniä. Tupakansavun sisältämät aineet imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat kaikkialle elimistöön. Tärkeimmät savukkeen sisältämät myrkylliset yhdisteet ovat terva, häkä ja nikotiini. Terva sisältää erilaisia syöpää aiheuttavia ainesosia, häkä eli hiilimonoksidi heikentää veren hapenkuljetuskapasiteettia ja nikotiini aiheuttaa riippuvuutta ja monenlaisia muita haittoja. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elimistömme osaa ja aiheuttaa monia vakavia sairauksia sekä ennenaikaisia kuolemia. Riski sairastua erilaisiin tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kasvaa mitä pidempään tupakoi.
Tupakointi lisää useiden eri syöpien riskiä. Selkein yhteys tupakoinnin ja syövän välillä on todettu keuhkosyövän kohdalla. Jopa 90 prosenttia keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista.
Tupakan palaessa syntyvä häkä sitoutuu vereen nopeammin kuin happi, jolloin kudosten hapensaanti vähenee. Kun lihakset eivät saa tarvitsemaansa happea, kestävyys ja suorituskyky heikentyvät. Tupakan sisältämä nikotiini supistaa verisuonia sekä nostaa sykettä ja verenpainetta. Tämän vuoksi sydän joutuu työskentelemään kovemmin, jolloin elimistö on ikään kuin jatkuvassa rasitustilassa. Tupakoijilla on lisäksi noin kaksinkertainen riski saada sydän- tai aivoinfarkti tupakoimattomiin verrattuna. Tupakointi lisää myös riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja 2 tyypin diabetekseen.
Tupakoijat kärsivät muita useammin yskästä sekä hengitystie- ja keuhkosairauksista. Tupakointi voi estää nuorella keuhkojen kehittymisen täyteen mittaan ja alentaa niiden toimintakykyä. Runsas ja pitkäaikainen tupakointi lisää riskiä sairastua krooniseen keuhkoahtaumatautiin sekä krooniseen keuhkoputkentulehdukseen. Lisäksi tupakointi voi pahentaa pitkäaikaissairauksia, kuten astmaa ja allergioita. Tupakointi myös pitkittää esimerkiksi flunssasta paranemista sekä leikkauksista toipumista.
Tupakointi heikentää hedelmällisyyttä ja miehillä tupakointi voi lisätä myös erektiohäiriön riskiä. Lisäksi tupakointi aiheuttaa hammas- ja ienongelmia sekä ihon ennenaikaista vanhenemista. Tupakoijat kärsivät myös aknesta muita todennäköisemmin. Varhain aloitettu tupakointi voi myös vaikuttaa haitallisesti lapsen/nuoren pituuskasvuun.
Lue lisää tupakoinnin haitoista:
Passiivinen tupakointi
Passiivinen tupakointi tarkoittaa sitä, että toinen henkilö altistuu toisen henkilön polttaman tupakan savulle. Nykykäsityksen mukaan passiivinen tupakointi aiheuttaa pitkälti samoja terveyshaittoja kuin tupakointi. Passiivinen tupakointi on erityisen haitallista lapsille.
Tupakansavu ärsyttää silmiä, kurkkua ja hengitysteitä. Ympäristön tupakansavulle altistuminen nostaa riskiä sairastua muun muassa keuhkoahtaumatautiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi se voi lisätä riskiä sairastua syöpään.
Passiivinen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua toistuviin hengitystie- ja korvatulehduksiin sekä astmaan ja allergioihin. Tupakansavu huonontaa myös lapsen vastustuskykyä ja lisää alttiutta tulehdustaudeille. Varhainen altistus tupakalle vaikuttaa myöhemmin myös tupakkariippuvuuden syntyyn ja tupakoinnin aloittamiseen. Tupakalle altistunut lapsi aloittaa herkemmin tupakoinnin ja jää siihen helpommin koukkuun.
Lue lisää passiivisen tupakoinnin haitoista:
Nuuska
Nuuska koostuu jauhetusta tupakasta, johon on lisätty muun muassa vettä, suolaa sekä maku- ja säilöntäaineita. Nuuskaa käytetään useimmiten suussa, ylä- tai alahuulen alla. Suomessa käytetään yleisemmin ruotsalaista kosteaa nuuskaa, jota myydään sekä irtonuuskana että annospusseina. Muita suussa käytettävän nuuskan kaltaisia tuotteita ovat nenänuuska, purutupakka sekä nikotiinipussit.
Nuuskan sisältämät aineet imeytyvät verenkiertoon suun limakalvon läpi. Nuuska sisältää 2500 kemiallista yhdistettä, joista 28 on syöpää aiheuttavia aineita eli karsinogeenejä. Nuuska sisältää usein runsaasti nikotiinia, joka aiheuttaa voimakastakin riippuvuutta.
Nopeimmin nuuskan käytön aiheuttamat haitat näkyvät suussa. Nuuska ärsyttää suun limakalvoja. Tavallisin nuuskan käytöstä aiheutuva vaurio on suun limakalvon paikallinen vaurio eli nuuskaleesio. Nuuskaleesio ilmenee paksuuntuneena, harmahtavana tai vaaleana ryppyisenä kohtana limakalvolla. Limakalvovauriot paranevat usein nuuskan käytön lopettamisen jälkeen. Vakavat, pitkälle edenneet limakalvovauriot voivat kuitenkin olla syövän esiasteita. Pitkään käytettynä nuuska voi aiheuttaa myös ikenien syöpymistä ja hampaiden kiinnityskudoksen löystymistä. Nämä muutokset ovat pysyviä, eikä niitä voi korjata. Nuuska aiheuttaa myös hampaiden värjääntymistä ja kulumista.
Nuuska sisältää usein runsaasti nikotiinia. Nikotiini supistaa verisuonia sekä nostaa sykettä ja verenpainetta. Tämän vuoksi sydän joutuu työskentelemään kovemmin, jolloin elimistö on jatkuvassa rasitustilassa. Lisäksi lihasten hapen ja ravintoaineiden saanti heikkenee, mikä vaikuttaa negatiivisesti suorituskykyyn ja palautumiseen. Nikotiini heikentää myös kudosten insuliiniherkkyyttä, mikä altistaa 2 tyypin diabetekselle. Lisäksi toistuva nikotiinin käyttö lisää muun muassa sepelvaltimotaudin riskiä.
Nuuskan käytön on todettu lisäävän suuontelon, nielun ja nenän alueen syöpien riskiä. Lisäksi nuuskan käyttö saattaa lisätä riskiä ruokatorven syövälle, mahasyövälle sekä haimasyövälle.
Lue lisää nuuskan käytön haitoista:
Sähkötupakka
Sähkötupakka tai sähkösavuke on sähköllä toimiva höyrystinlaite. Laite koostuu kolmesta osasta, jotka ovat akku, höyrystin ja nestesäiliö. Sähkötupakassa käytetään erilaisia ja erimakuisia nesteitä, jotka kuumentaessa höyrystyvät. Nesteitä on sekä nikotiinillisia että nikotiinittomia.
Sähkötupakan käytön pitkäaikaishaitoista terveyteen ei ole vielä juurikaan tutkimusnäyttöä, koska ne ovat vasta olleet melko lyhyen markkinoille. Lisäksi sähkötupakkalaitteita ja -nesteitä on lukemattomia erilaisia, joten terveyshaittojen tutkiminen ja yleistäminen on haastavaa.
Sähkötupakkanesteet ja -höyry sisältävät terveydelle haitallisia aineita. Osittain nämä ovat samoja kuin savukkeissa. Osa näistä aineista on vaarallisia soluille (sytotoksinen) tai syövälle altistavia. Sähkötupakan höyrystä on löydetty myös keuhkoille haitallisia pienhiukkasia, eli nanopartikkeleita.
Sähkötupakan käyttöön liittyviä ”nopeita” terveyshaittoja ovat muun muassa hengitysteiden ärsytysoireet sekä yskä. Lisäksi tutkimusten perusteella sähkötupakan käyttö voi heikentää keuhkojen ja verisuonten toimintaa. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että sähkötupakka voi aiheuttaa myös keuhkoahtaumataudille tyypillisiä oireita. Nikotiinillisia nesteitä käytettäessä sähkötupakan käyttö altistaa myös nikotiinin, esimerkiksi sydämen ja verisuonten toimintaan, aiheuttamille haitoille. Sähkötupakassa käytetyt nikotiininesteet ovat vaarallisia, ja nieltynä lapselle jopa hengenvaarallisia.
Sähkötupakan käytön todettu lisäävän nuorten riskiä aloittaa tavallisen tupakan polttaminen.
Lue lisää sähkötupakan haitoista:
Vesipiippu
Vesipiippu on tupakkatuote, jossa poltetaan erilaisia ja eri makuisia seoksia, jotka sisältävät mm. tupakkaa ja yrttejä. Vesipiippua käytetään erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.
Vesipiipussa seos kuumenee hiilen avulla ja syntyy savua, joka suodatetaan veden läpi ja imetään suuhun ja keuhkoihin. Vesipiippua pidetään virheellisesti usein tupakointia vaarattomampana, mutta todellisuudessa vesipiipun polttaja saa viisi kertaa enemmän syöpää aiheuttavia aineita kuin tupakoitsija. Lisäksi tervaa ja häkää syntyy vesipiipusta moninkertainen määrä. Tämä johtuu siitä, että vesipiippua poltetaan pitkiä aikoja kerrallaan ja savua hengitetään suurempia määriä.
Vesipiipusta on myös sähköinen versio nimeltä e-shisha, joka on kertakäyttöinen ja muistuttaa sähkötupakkaa.
Lue lisää vesipiipun haitoista:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nikotiini ja riippuvuus
Tupakka- ja nikotiinituotteiden sisältämä nikotiini aiheuttaa riippuvuutta. Riippuvuudella tarkoitetaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aiheuttamaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostamaa oireyhtymää, joka luokitellaan krooniseksi sairaudeksi. Fysiologisesti nikotiiniriippuvuudella tarkoitetaan nikotiinin käytöstä syntyvää keskushermoston nikotiinireseptoreiden määrän ja toiminnan muutosta.
Riippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat niin perintö- kuin ympäristötekijätkin. Arviolta 10-15 % ei tule nikotiinista riippuvaisiksi, kun taas kolmanneksella fyysinen riippuvuus on voimakas. Keskimäärin ensimmäiset riippuvuuden merkit ilmenevät kuukaudessa, jos polttaa edes kaksi savuketta viikossa. Eri tupakka- ja nikotiinituotteiden välillä on joitakin eroja, jotka saattavat vaikuttaa riippuvuuden syntyyn ja voimakkuuteen.
Fyysinen riippuvuus
Fyysinen riippuvuus syntyy, kun hermosolut aktivoituvat nikotiinin vaikutuksesta. Jo ensimmäisistä käyttökerroista lähtien elimistö alkaa tottua nikotiiniin ja riippuvuussuhde alkaa syntyä. Fyysisestä riippuvuudesta on merkkinä toleranssin eli sietokyvyn kehittyminen, jolloin nikotiinia on saatava yhä useammin ja yhä enemmän, sekä nikotiinin käytön loputtua ilmenevät vieroitusoireet. Vieroitusoireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, ärtyneisyys, univaikeudet sekä tupakanhimo.
Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus
Riippuvuuteen kuuluu myös psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Psyykkinen riippuvuus liittyy pitkälti siihen, että tupakka- ja nikotiinituotteita käytetään tunteidensäätelykeinona. Tuotteiden käyttäjä kokee esimerkiksi, että tuote antaa mielihyvää, lisää itsevarmuutta hankalassa tilanteessa tai lievittää stressiä. Tuotteiden käytöllä saatetaan myös palkita itseä selviytymisestä tai onnistumisesta.
Sosiaalinen riippuvuus on kyseessä silloin, kun tuotteiden käyttö tuntuu kuuluvan luonnollisena osana tiettyihin sosiaalisiin tilanteisiin. Erityisesti nuorilla on luontainen halu kuulua porukkaan ja käyttäytyä ryhmän sääntöjen ja odotusten mukaisesti. Tuotteiden käytön saatetaan myös kokea lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Lue lisää nikotiiniriippuvuudesta:
Muut nikotiinin haitat
Riippuvuuden lisäksi nikotiini aiheuttaa myös muita haittoja. Nikotiini supistaa verisuonia sekä nostaa sykettä ja verenpainetta. Tämän vuoksi sydän joutuu työskentelemään kovemmin, jolloin elimistö on jatkuvassa rasitustilassa. Lisäksi lihasten hapen ja ravintoaineiden saanti heikkenee, mikä vaikuttaa negatiivisesti suorituskykyyn ja palautumiseen. Nikotiini heikentää myös kudosten insuliiniherkkyyttä, mikä altistaa 2 tyypin diabetekselle. Lisäksi toistuva nikotiinin käyttö lisää muun muassa sepelvaltimotaudin riskiä.
Toistuva nikotiinin käyttö aiheuttaa muutoksia aivoissa. Aivot kehittyvät hyvin voimakkaasti nuoruudessa. Nikotiinialtistus muokkaa nuoren aivojen hermosolujen toimintaa siksi jopa pysyvästi. Se vaikuttaa siihen, miten aivot ottavat vastaan, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat tietoa – miten esimerkiksi pystymme keskittymään uuden oppimiseen.
Lue lisää nikotiinin haitoista:
Lähteet
Ekbland ym. 2017. Maternal Smoking During Pregnancy and the Risk of Psychiatric Morbidity in Singleton Sibling Pairs. Nicotine & Tobacco Research.
Ekbland ym. 2015. Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen. Suomen lääkärilehti 70 (10): 629-634.
Patja, K. & Vertio, H. 2009. Tupakoimattomuuden edistäminen. Terveyskirjasto.
Post, A., Gilljam, H., Rosendahl, I., Bremberg, S. & Galanti, M. R. 2010. Symptoms of nico-tine dependence in a cohort of Swedish youths: a comparison between smokers, smokeless tobacco users and dual tobacco users. Addiction, 105, 740–6.
Ruokolainen, O., Ollila, H., Sandström, P. & Heloma, A. Sähkösavukkeiden terveyteen liittyvät vaikutukset ja teho tupakoinnin lopettamisessa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos – tutkimuksesta tiiviisti 19.
Schepis, T.S. & Rao, U. 2005. Epidemiology and etiology of adolescent smoking. Current Opinion In Pediatrics 17 (5), 607–612.
Vierola, Hannu. 2006. Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Pysy nuorena – elä kauemmin. Helsinki: Tietosanoma.
Wickholm, S., Lahtinen, A., Ainamo, A. & Rautalahti, M. 2012. Nuuskan terveyshaitat. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 128 (10), 1089–96.
World Health Organization EMRO. Young people and tobacco use.
WHO. Health effects of smoking among young people.
WHO. Electronic Nicotine Delivery Systems and Electronic Non-Nicotine Delivery Systems (ENDS/ENNDS) (pdf).