Syöpäjärjestöissä aloitettiin prosessi, jossa kehitetään nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tuen palveluita oppilaitosten opiskeluterveydenhuollossa.
Tyypillisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, ja erityisesti niihin syntyvä riippuvuus alkaa peruskoulun jälkeen toisella asteella. Tuotteiden käyttö on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla yleisempää kuin esimerkiksi lukiolaisilla. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on oleellista väestön nikotiinittomuuden edistämisessä. Ammatillisilla oppilaitoksilla ja opiskeluterveydenhuollolla on keskeinen rooli nikotiinituotteita käyttävien opiskelijoiden tuotteiden käytön lopettamisen tukemisessa, mutta nykyisellään toimintamallit vaihtelevat eikä lopettamisen tukea ole saatavilla tasavertaisesti oppilaitoksissa.
Aiempien selvitysten ja kehittämishankkeiden pohjalta on noussut tarve opiskeluterveydenhuollon lopettamisen tuen palvelujen kehittämisestä. Selvitysten mukaan erityisiksi haasteiksi oppilaitoksissa on koettu nuorten vähäinen hakeutuminen palveluiden piiriin sekä yhteisten toimintamallien, kuten hoitopolun, puuttuminen. Erityisesti tukea opiskeluterveydenhuollossa kaivataan puheeksi ottoon ja lopettamisen tukeen.
Nikotiinittomuuden edistämisessä oleellista on, että ne nuoret, jotka aloittavat käytön, saavat kannustusta, motivointia ja ohjausta lopettamiseen!
Lopettamisen tuen palveluiden kehittäminen oppilaitoksissa alkoi taustaselvityksellä
Kehittämisprosessin taustalle tehtiin selvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa tarkemmin palveluiden tilannetta oppilaitoksen sekä opiskelijoiden näkökulmasta, sekä sen pohjalta kehittää lopettamisen tuen palveluita. Taustaselvitys toteutettiin monimenetelmäisesti ja siihen osallistui opiskelijoita ja terveydenhoitajia ympäri Suomea. Ensin toteutettiin haastattelut ammattioppilaitoksissa opiskeleville nuorille (N=5), jonka jälkeen toteutettiin kysely (N=248, joista tupakka- ja nikotiinituotteita käyttäviä N=110). Seuraavassa vaiheessa toteutettiin kysely ammattioppilaitosten terveydenhoitajille (N=48) ja ryhmäkeskustelu ammattioppilaitosten terveydenhoitajille (N=5).
Nuoret pohtivat lopettamista, mutta varsinaiset teot ovat vähäisiä
Taustaselvityksen mukaan opiskelijat kokevat, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on ammattioppilaitoksissa arkista ja se näkyy oppilaitosympäristössä. Moni käyttää erilaisia tupakka- ja nikotiinituotteita, mutta eivät koe tarvetta lopettamiseen. Lisäksi oppilaitosympäristön ei koeta tukevan käytön lopettamista. Nuorten mukaan tuotteiden käyttöön ei oppilaitoksissa riittävästi puututa, vaikka nuoret kaipaisivat siihen puuttumista.
Opiskelijoiden mielestä tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön olisi hyvä puuttua entistä tehokkaammin ammatillisissa oppilaitoksissa. Puuttumisen nähdään olevan koko henkilökunnan asia!
Päivittäin tuotteita käyttävistä 85 % on ajatellut lopettamista tai vähentämistä ja vain joka viides kaikista käyttäjistä ei ole ajatellut lopettamista tai vähentämistä. 26 % tuotteita käyttävistä on yrittänyt lopettaa tuotteiden käytön. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ajatellaan olevan hallinnassa eikä käytön lopettaminen tunnu ajankohtaiselta. Yli puolet vastaajista kokee, ettei käyttö ole heille ongelma. Lopettamista ja vähentämistä siis pohditaan, mutta konkreettisten tekojen määrä on vähäisempää. Käytön jatkaminen tuntuu helpommalta, ja siihen eniten kannustaa mm. tottumus ja se, että tuotteiden käytön koetan vähentävän tai lievittävän stressiä.
Tietoa tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisesta on etsinyt vajaa puolet vastanneista. Nuoret hakevat tietoa tupakka- ja nikotiinituotteista ensisijaisesti läheisiltä. Terveydenhuollosta tietoa hakee vain joka kymmenes käyttäjistä. Monilla on taustalla pelko siitä, että käytöstä kertomisesta koituu ikäviä seurauksia. Alaikäisten kohdalla esimerkiksi pelätään, että tieto menee vanhemmille tai että asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus.
Tulokset tukevat ajatusta siitä, että nuoren oma lopettamismotivaatio ja -päätös on tärkein tekijä lopettamisessa. Yli puolet ajattelee, että keskustelua terveydenhoitajan kanssa edistää se, että olisi jo valmiiksi päättänyt lopettaa tuotteiden käytön. Vajaa kolmannes vastaajista kokee, että keskustelua edistäisi se, että terveydenhoitaja ottaisi käytön lopettamisen esille, ja että terveydenhoitaja korostaisi keskustelun luottamuksellisuutta.
Tärkeää on, että terveydenhoitajat ottavat asian esille, sillä he saattavat olla ainoa henkilö nuoren elämässä, joka asiasta edes mainitsee.
Opiskelijat kaipaavat empaattista kohtaamista, kannustusta ja aitoa kohtaamista
Lopettamispäätöksen tekemisessä nuoria tukee etenkin tieto lopettamisen hyödyistä. Kiihkoton suhtautuminen ja tiedon antaminen nähdään tärkeimpinä lähtökohtina kohtaamiselle. Motivointi ja kannustus tukevat myös nuorten mielestä lopettamista. Osa kuitenkin kokee, ettei tarvitse tukea terveydenhoitajalta. Usein terveydenhoitaja koetaan liian etäisenä, mistä johtuen häneltä ei haeta tukea tuotteiden käytön lopettamiseen.
Selvityksen mukaan suuri osa (71%) terveydenhoitajista kertoo tarjoavansa viikoittain tukea tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen, mutta tuotteiden käyttö ei nuorten mukaan tule luontevasti esille terveydenhoitajien kanssa asioidessa. 37% opiskelijoista ei halua itse ottaa tuotteiden käyttöä esille terveydenhoitajan kanssa, koska tuotteiden käyttö koetaan mm. intiiminä ja arkaluontoisena asiana. Jopa 40% tuotteita käyttävistä ei koe kaipaavansa tukea, mutta 36% voisi kuitenkin kuvitella kaipaavansa motivointia ja rohkaisua, ja terveydenhoitajan antamaa tukea pidetään tärkeänä.
Mikä nuorta motivoi lopettamispäätöksen tekemiseen?
Lopettaminen tulee ajankohtaiseksi esim. tytöillä ja naisilla e-pillerien aloittamisen tai raskauden myötä. Näihin tilanteisiin olisi myös tärkeää olla tarjolla lopettamisen tukea. Opiskelijoiden mukaan eniten käytön lopettamista edesauttaa urheiluharrastukset ja rahan säästäminen. Lopettamiseen ja vähentämiseen saattaa kannustaa halu kokeilla, että pystyisikö lopettamaan. Siksi lopettamiskokeiluun kannustaminen ja ohjaaminen voisi olla tuloksellista.
Vaikka opiskelijoilla on tietoa tuotteista ja haitoista, on tiedon saaminen lopettamisen hyödyistä silti läheisten kannustuksen ohella yksi tärkeimmistä asioista, jotka ovat auttaneet opiskelijoita vähentämään tai lopettamaan käyttöä. Opiskelijoiden mukaan terveydenhoitajan tuki ei ole merkittävästi auttanut käytön lopettamisessa, mutta osa koki (18%), että motivointi ja rohkaisu sekä henkilökohtainen lopettamissuunnitelma (23% vastaajista) voivat toimia terveydenhoitajan keinoina tukea lopettamista.
Nuoret kertoivat, että lopettamispäätöstä ja -halukkuutta edesauttaa puheeksi ottaminen, tiedon antaminen lopettamisen hyödyistä ja keinoista.
Terveydenhoitajat tukevat nuoria, mutta kaipaavat konkreettisia välineitä työn tueksi
Kuten opiskelijat, niin myös suuri osa terveydenhoitajista (70%) kokee, että ammatillisten oppilaitosten sosiaalinen ympäristö ei tue nikotiinittomuutta ja tuotteiden käytön lopettamista. Ammattioppilaitoksissa puututaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön vaihtelevasti. Rakenteellisena haasteena koetaan etenkin alaikäisille tarkoitettujen tuen palveluiden puute.
Terveydenhoitajien mukaan nikotiinittomuuden edistäminen ja onnistunut lopettamisen tuki edellyttää, että nikotiinittomuutta ja savuttomuutta pidetään koko opiskeluympäristössä ehdottomana lähtökohtana!
Kyselyn sekä ryhmähaastattelun perusteella terveydenhoitajat kokevat haastavimmaksi lopettamismotivaation synnyttämisen. Lisäksi omaa osaamista halutaan kehittää ja konkreettiset välineet sekä keskustelua tukevat materiaalit ovat tervetulleita.
Terveydenhoitajat kokevat, että rajalliset resurssit eivät välttämättä riitä lopettamisen tukemiseen muuten kuin kertaluontoisesti, vaikka nuori tarvitsisi jatkuvaa seurantaa ja ohjausta. Puheeksi ottaminen terveystarkastuksen yhteydessä on monelle luontevaa, mutta yhtenäinen hoitopolku ja tuen jatkuvuus koetaan olevan avainasemassa, jotta lopettaminen onnistuu,
Terveydenhoitajat kaipaavatkin etenkin nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tukemiseen monipuolisia keinoja. Tukemisessa tärkeimmäksi koetaan kannustava ja nuoren kohtaava keskustelu, mutta konkreettiset apuvälineet ja esimerkiksi digitaaliset materiaalit tulisivat tarpeeseen.
Monet kokevat, että käytön lopettamisen puheeksi ottoon on riittävästi keinoja, mutta motivoiminen on hankalampaa. Erityisesti välineitä ja materiaalia nuoren motivaation vahvistamiseen kaivataan lisää. Nuoria ohjataan tarpeen mukaan lääkärille, psykologille tai nuorisoasemalle, mutta etenkään alaikäisille olevia palveluita ei kuitenkaan juuri koeta olevan tarjolla ja siihen kaivataan yhtenäistä hoitopolkua. Lisäksi terveydenhoitajat kaipaavat koulutusta ja oman osaamisen päivitystä.
Johtopäätökset
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on tavallista ja näkyvää oppilaitosympäristöissä. Vaikka käyttöön koetaan suhtauduttavan välinpitämättömästi oppilaitoksissa, koetaan silti käyttöön puuttuminen tärkeäksi ja sen pitäisi olla koko yhteisön asia niin opiskelijoiden, kuin terveydenhoitajienkin mielestä. Tärkeä osa nikotiinittomuuden edistämistä on käytön lopettamisen puheeksi ottaminen, ja lopettamisen tuen ohjaus niille opiskelijoille, jotka käyttävät jotakin tuotetta. Tällaisia yhteisiä ohjeistuksia, toimintamalleja ja palveluita ei koeta olevan olemassa ja erilaiset toimintatavat vaihtelevat eri oppilaitoksissa.
Opiskelijat kertovat, että vaikka he pohtivatkin lopettamista, oma käyttö ei tunnu huolestuttavalta, eikä lopettamista koeta ajankohtaiseksi tai edes tarpeelliseksi. Siitä syystä myös motivaatiota lopettaa ei monella nuorella ole lähtökohtaisesti olemassa. Tietoa lopettamisesta tai sen keinoista ei koeta olevan tarjolla, mutta sitä kuitenkin kaivataan. Parhaiten lopettaminen onnistuu, kun saa tukea lopettamispäätöksen tekemiseen ja tärkeimpänä kannustimena lopettaa ovat taloudelliset syyt. Parhaimpana tukena lopettamisessa toimivat läheiset, sekä muilta saatu kannutus ja motivointi.
Terveydenhoitajat kokevat suurimmiksi haasteiksi nuorten motivaation puutteen ja motivaation herättämisen keinojen puuttumisen itseltä, sekä edelleen ohjauksen ja hoitopolun puuttumisen. Lisäksi haasteina ovat terveydenhoitajien käytettävissä olevat resurssit, kuten aika ja oma osaaminen sekä puutteelliset välineet lopettamisen tukemiseen.
Selvityksessä nousseet tulokset tukevat aiempia tietoja ja kokemuksia ammatillisen koulutuksen nikotiinittomuuden ja lopettamisen tuen edistämisen näkökulmasta. Selvityksen kautta saatiin kuitenkin yksityiskohtaisempaa tietoa käytännön ja arjen tilanteesta oppilaitoksissa, sekä haasteista erityisesti tuotteiden käytön lopettamisen ja siinä tukemisen näkökulmista.
Mitä tehdään seuraavaksi lopettamisen tuen palveluiden kehittämiseksi?
Syöpäjärjestöissä tartutaan jo aiemmin kertyneisiin kokemusten kautta ja taustaselvityksen johtopäätöksissä esille tulleisiin haasteisiin. Seuraavissa vaiheissa kartoitetaan olemassa olevia ja tuotetaan uusia lopettamisen tuen välineitä ja menetelmiä. Tarkoituksena on luoda opiskeluterveydenhuollon arkeen soveltuva lopettamisen tuen kokonaisuus, joka sisältää tietoa ja välineitä puheeksi ottamiseen, motivoimiseen, lopettamisen tukemiseen ja hoitoon ohjaukseen.
Kehittämisprosessissa on tiiviisti mukana opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajista koostuva asiantuntijaryhmä ja viestintä- ja asiantuntijayhteistyötä tehdään Suomen Terveydenhoitajaliiton kanssa, sekä kartoitetaan keskeisiä toimijoita ja verkostoidutaan välineiden kehittämiseksi ja pilotoimiseksi.
Mikäli sinulla tai yhteisölläsi heräsi mielenkiinto esimerkiksi osallistua kehittämisprosessiin tai kehitettyjen välineiden pilotointiin, voit kysyä lisätietoa laittamalla sähköpostia tuulia.ramark@cancer.fi
Lähteitä ja linkkejä
Duodecim:Tupakoinnin aloittamisen riskitekijät (kaypahoito.fi)
Duodecim: Nuorten tupakoinnin lopettamistuki (kaypahoito.fi)
Duodecim: Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito (kaypahoito.fi)
Opetushallitus: Savupilvi portin yllä. Tutkimus ammatillisten oppilaitosten savuttomuustyöstä. | Opetushallitus (oph.fi)
Syöpäjärjestöt: Nikotiiniton amis -toimintamalli | FressisEdu
THL: Kouluterveyskysely 2023
THL: Tupakka-ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017–2023
THL: Tupakoinnin lopettaminen – THL