Kävelin syksyisenä tiistaiaamuna kohti ammattioppilaitoksen päärakennusta Joensuun Peltolassa. Olin osallistumassa Riverian Hyvinvointi virtaa -teemaviikkoon, jossa eri toimijat toivat tietoaan ja toimintaansa laajalla skaalalla oppilaitoksessa opiskeleville nuorille tutuksi. Omana aiheenani tuona päivänä oli tupakka- ja nikotiinituotteet.
Juuri saatujen Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella Joensuun ammatillisten oppilaitosten nuorista jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta käyttää päivittäin 26%. Lukiossa opiskelevien vastaava määrä on 4%, joten ero on merkittävä. Olin siis mielestäni oikeassa paikassa ja oikealla asialla liikkeellä. Teetätin pisteelleni tuleville nuorille nikotiinitietotestiä ja siinä samalla pääsin jututtamaan heitä. Havaintoni näiden nuorien käsityksistä ja ajatuksista liittyen tupakkatuotteisiin olivat varsin mielenkiintoisia.
”Nuuska on terveellisempää kuin tupakka”
Aika nopeasti nuorten kanssa testikysymyksiä ja niiden oikeita vastauksia ihmetellessä tuli selväksi se, että liikkeellä on vielä paljon väärää tietoa tupakkatuotteisiin liittyen. Monikaan ei tuntunut tietävän sitä, mitä nikotiini tekee nuorten kehittyville aivoille tai että nikotiini yksinään voi vaikuttaa diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen. Paras reaktio eräältä opiskelijalta tuli nimenomaan liittyen diabetesriskin kohoamiseen: ”Häh? No tuota en kyllä usko!”. Edelleen vallalla oli käsitys, että nuuska rentouttaa, vaikka todellisuudessa sillä hoidetaan vahvasta nikotiinikoukusta johtuvia vieroitusoireita. Yksi pisteelläni käyneistä pojista oli täysin varma siitä, että jos on koukussa nuuskaan, niin ei voi jäädä koukkuun enää tupakkaan. Erikoinen teoria.
Nuori elää tässä hetkessä
Kampuksen tunnelma oli rento ja hyväntuulinen. Opiskelijoilla oli mukavan tuntuista ryhmähenkeä, kun he rekrytoivat kavereitaankin käymään pisteelläni lounastauon aikana. Nikotiinitietotestiin osallistuvien kesken arvonnassa olleella bluetooth-kaiuttimella lienee ollut myös osuutta asiaan, mutta sama se; nuoria virtasi juttusille tasaisesti ja se oli pääasia.
Tupakkatuotteiden käyttäminen rutiininomaisesti juuri ruoan tai kahvin nauttimisen jälkeen on tavallista ja se näkyi myös tuona päivänä. Jos paikalle tuli taukonsa aikana neljän-viiden nuoren ryhmä kerrallaan, niin keskimäärin yhdellä heistä oli nuuska käytössä. Kun kysyin, oliko lopettaminen käynyt mielessä, niin suurin osa vastasi aivan spontaanisti, että ei lainkaan. Jos kokemus nuuskasta on se, että sen käyttö rentouttaa, eikä mitään haittavaikutuksia tunnisteta, niin silloin tuo asenne on täysin ymmärrettävä. Kun saatavuus ei ole ongelma ja hinnaltaankin nuuska on huomattavasti perinteistä tupakkaa halvempaa, niin siitäkin näkökulmasta katsottuna se on nuorelle houkutteleva vaihtoehto. Siksi suuri käyttäjien määrä ei yllätä.
Tulevaisuuden työvoimaa
Kohtaamani nuoret opiskelevat mm. merkonomeiksi, lähihoitajiksi, kosmetologeiksi, autonasentajiksi ja kondiittoreiksi. He ovat siis tulevaisuuden työvoimaa, joiden pitäisi jaksaa ja voida hyvin. Jos viidesosalle heistä jo opiskeluaikana kehittyy vahva riippuvuus nikotiiniin, on tulevaisuudessa myös terveyteen liittyviä ongelmia tiedossa. Se voi tarkoittaa infektioita, tuki- ja liikuntaelinvaivoja, verisuoniperäisiä ongelmia, syöpää. Sairauspoissaoloja ja kustannuksia yhteiskunnalle.
Nikotiinin käyttö ammattioppilaitosten alueella voi tuntua ongelmista pienimmältä. Tiedossa on, miten mm. pitkä korona-aika on aiheuttanut osalle nuorista laajempia elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia, joihin yritetään nyt antaa apua niin paljon kuin pystytään. Opiskeluhuollon resurssit ovat paikoin riittämättömät. Silti näitä takki auki tulevaisuuteen katsovia, hyvää meininkiä täynnä olevia ”perusnuoria” ei pitäisi unohtaa. He tarvitsevat myös huomiota, oikeaa tietoa ja tukea oman elämänsä hallintaan ja hyvinvointinsa rakentamiseen.
Halukkuutta hyvinvointitalkoisiin?
Ehkäisevä päihdetyö jää vähimmälle juuri silloin, kun raskaampaa korjaava työtä on paljon ja resurssit on sidottu siihen. Ennaltaehkäisevä työ on kuitenkin lakisääteistä ja sitä tulee tulevaisuudessa tehdä yhä laajemmassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Joensuun alueen ammattioppilaitokset eivät ole yksin nikotiinin käyttöön liittyvien haasteiden kanssa, vaan ilmiö on sama koko Suomessa.
Oppilaitoksissa ehkäisevä päihdetyö voisi tarkoittaa yhteisiä sääntöjä ja käytäntöjä, joihin koko henkilökunta sitoutuu aina johdosta laitoshuoltajiin saakka. Yhtenäistä, säännöllistä viestintää ehkäisevän päihdetyön aiheista oppilaitoksen kanavissa ja kotisivuilla. Henkilökunnan tiedottamista ja kouluttamista opetustyön tueksi. Oppilaiden osallistamista ja heidän mielipiteidensä sekä tarpeidensa kuulemista. Oppilashuollon riittävää resurssointia sekä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden osaamisen hyödyntämistä oppilaitoksen arjen tukena. Uusien toimintatapojen kehittämistä yhdessä niin, että tulevaisuuden ammattilaiset saisivat parhaat mahdolliset edellytykset toimia työelämässä. Tarvitaan siis kaikkia koskevat hyvinvointitalkoot. Kuka lähtee mukaan?
Marjo Pylkäs, sairaanhoitaja (AMK). Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry.