Fressis fakta ja vinkki: Mielen hyvinvointi

Faktaa mielen hyvinvoinnista

Kun mieli voi hyvin, on helpompaa tehdä oman terveyden ja jaksamisen kannalta hyviä valintoja omassa arjessaan. Toisaalta myös terveelliset elintavat ja säännöllinen arkirytmi edistävät paitsi terveyttä yleisesti, myös mielen hyvinvointia.

Erilaiset elämänvaiheet ja kokemukset voivat haastaa mielenterveyttä. Jokainen kokee joskus ahdistusta ja stressiä.  Silloin olisi hyvä osata pysähtyä ja rauhoittua. Taito ottaa puheeksi oma tai ystävän mielen hyvinvointi ja sen heikkeneminen on osa mielenterveystaitoja. Tärkeä taito on myös tietää mistä mielenterveyden haasteisiin saa apua. Oppilaiden kanssa on hyvä käydä läpi konkreettisia apua tarjoavia toimijoita ja paikkoja, kuten kriisipuhelin, chat ja oppilashuolto.

Mielen hyvinvoinnin taidoissa kukaan ei ole koskaan valmis. Kaikki voivat kuitenkin kehittää itseään esimerkiksi rauhoittumisen taidoissa, toisen kannustamisessa, itselle puhumisessa ja kiitollisuuden huomaamisessa. Mielen hyvinvointia voi ja kannattaa itse vahvistaa ja opetella myös tunnistamaan, millaisissa tilanteissa kannattaa hakea apua. On levollista oivaltaa, että mieltä voi vahvistaa, tukea ja siihen liittyviä taitoja voi oppia ja harjoitella läpi elämän.

Koulussa tulee seurata ja tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia. Koulussa mielenterveystaitoja harjoitellaan arjen vaihtelevissa tilanteissa, kuten ristiriitoja ratkaistaessa tai luokkakaveria tsempatessa. Niitä opitaan kokonaisvaltaisesti koko koulupäivän aikana niin välitunneilla kuin oppitunneillakin.

Lisätietoa aiheesta:

• Fressis tietopankki 
• Mieli ry:
  • Mielenterveyden käsi -harjoitus
  • Mitä mielenterveys on?
  • Tukea mielenterveyden pulmissa
  • Hyvän mielen taitomerkki/ opetuskokoinaisuus
• MLL/ Nuorten netti : Mielen hyvinvointi
  • Huoli puheeksi -lomake
• Mielenterveystalo
  • Chillaa-appi
• Poikien puhelin: MIELI – Miten sitä voi vahvistaa?
• Smart Moves

Vinkit mielen hyvinvoinnin -aiheen käsittelyyn opetuksessa

Mielen hyvinvointia on luontevaa ja keskeistä käsitellä kaikilla peruskoulun vuosiluokilla sekä mahdollisuuksien mukaan laajemmin kansantautien yhteydessä.  Tunneilla toimii myös pienemmät kokonaisuudet (kts. Mielenterveyden käsi), joita voi tarjota, kun käsitellään mielenterveyteen liittyviä osa-alueita tai terveyttä voimavarana. Läheisesti mielen hyvinvointi liittyy itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun.

Opetuksessa on hyvä lähteä liikkeelle voimavaralähtöisesti, jolloin haasteista puhuttaessakin säilytetään voimavarakeskeinen näkökulma. Mielen hyvinvoinnin teemaa on tärkeää tarkastella laaja-alaisesti, sisältäen yksilölliset, yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lisäksi teemaa on hyvä pohtia elinympäristön käyttäytymismallien kautta.

Nuoren oman arjen havainnointi tekee hyvinvointia lisäävien ja tukevien keinojen löytämisen konkreettisemmaksi. Oppilaiden kanssa voi esimerkiksi yhdessä pohtia, millaiset mielen hyvinvoinnin harjoitteet edistävät terveyttä tai milloin on viimeksi kysynyt kaverilta, mitä kuuluu. Opetuksessa on hyvä painottaa arjen pieniä ja konkreettisia keinoja, joilla vahvistaa ja tukea omaa ja toisen mielenterveyttä. Hyvä alku on toivottaa aamulla koulun käytävillä vastaantulijoille hyvää huomenta.

Hyödynnä aiheen käsittelyssä Fressis.fi-sivuston sisältöjä.

Varmista, että opetuksen jälkeen nuoret osaavat käsitteet: mielenterveys, mielen hyvinvointi, tunnetaidot, voimavara, vuorovaikutus