Selvityksen mukaan keskeiset kehittämistarpeet liittyvät ehkäisevän päihdetyön johtamiseen ja rakenteisiin, asenteisiin, tietoon, oppilaiden osallisuuden ja avoimen keskustelukulttuurin vahvistamiseen sekä yhteistyön kehittämiseen huoltajien kanssa.
Tupakointi ja nuuskan käyttö ovat yleisesti vähentyneet viime vuosina, mutta sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien käytön yleistyminen aiheuttaa merkittäviä haasteita koulujen arjessa.
Yläkouluikä on kriittinen vaihe tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamiselle ja käytön säännöllistymiselle. On tärkeää pyrkiä vähentämään nuorten kokeiluhalukkuutta ja tuotteiden käytön yleisyyttä kehittämällä ennaltaehkäiseviä työkaluja ja käytäntöjä kouluissa. Tutkimukset osoittavat, että vaikuttava ehkäisevä päihdetyö vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista toimintaa. Siksi Syöpäjärjestöjen tavoitteena on tukea nikotiinittoman koulukulttuurin rakentamista, joka pitkä tähtäimellä vähentää nuorten altistumista nikotiinille.
Selvityksen tavoitteet ja toteutustapa
Syöpäjärjestöt toteutti alustavia haastatteluja yläkoulujen rehtoreille (N=5) ennen varsinaista laajempaa selvitystä keväällä 2024. Haastatteluissa yhteisiä haasteita olivat tupakka- ja nikotiinituotteiden helppo saatavuus, oppilaitosten resurssipula hyvinvointityöhön sekä tarve lisäkoulutukselle ja -välineille. Nikotiinittomuuden edistämisessä onnistuttiin erityisesti tiukan yhtenäisen linjan pitämisessä tuotteiden käytön suhteen, yhteistyössä huoltajien kanssa, oppilaiden osallisuuden lisäämisessä ja arjen hyvinvointityössä. Lisäksi koulut olivat kehittäneet erilaisia strategioita tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön puuttumiseksi ja käytön ehkäisemiseksi, mutta nämä toimet olivat usein koulukohtaisia ja vaativat kouluilta paljon resursseja.
Alustavissa haastatteluissa tärkeiksi tukitoimiksi koettiin henkilöstöresurssien lisääminen kouluarjen kasvatustyöhön, sosiaalisen median kampanjoita, säännöllisiä tapaamisia opiskeluhuoltoryhmän kanssa, valmis malli nikotiinittomuuden edistämiseen, koulutusta ja materiaaleja sekä tukea huoltajille.
Alustavien haastattelujen pohjalta toteutettiin laajempi selvitys syksyllä 2024, jossa selvitettiin yläkoulujen käytössä olevat toimenpiteet nikotiinittomuuden edistämiseen ja miten toimenpiteet koetaan toimivan sekä tarpeet koulun arkeen sopiville työkaluille ja toimintamalleille.
Selvityksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin koulujen kohtaamia haasteita, käytössä olevia strategioita sekä tarvittavia tukitoimenpiteitä nikotiinittomuuden edistämisessä.
Selvitys toteutettiin vuonna 2024 loka-marraskuun aikana haastattelemalla henkilökuntaa viidessä ylä- tai yhtenäiskoulussa sekä oppilaita kolmessa näistä kouluista. Haastateltuja henkilökunnan jäseniä oli yhteensä 22 ja oppilaita 21. Henkilökunnan haastatteluihin osallistui rehtoreita, apulaisrehtoreita, opettajia, oppilashuoltoa, ohjaajia ja kouluvalmentajia. Haastattelut toteutettiin kasvokkain yksilö-, pari-, tai ryhmähaastatteluina.
Koulut sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Lapin, Pirkanmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueilla. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla 8.-9. -luokkalaisten tupakka- ja nikotiinituotekokeilut ovat hieman maan keskiarvoa korkeammat. Pirkanmaan, Satakunnan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla yläkouluikäisten kokeilut olivat samalla tasolla maan keskiarvon kanssa (taulukko 1. ).
Kun näillä hyvinvointialueilla tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tarkastellaan tuotekohtaisesti, hajontaa käytön yleisyydessä esiintyy enemmän. Lapin hyvinvointialueella tupakka- ja nikotiinituotteista nuuska ja nikotiinipussit ovat yleisimmät. Etelä-Pohjanmaan sekä Satakunnan hyvinvointialueilla tupakka ja nikotiinipussit. Pirkanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla yleisin käytetty tuote oli sähkösavuke (taulukko 2.).
TEA-viisarin (2024) mukaan vuoden 2023 arvioinnissa kaikissa haastatteluihin osallistuneissa kouluissa päihteiden käytön ja tupakka -ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn on kirjattuna yhteiset käytännöt eli kaikki koulut ovat saaneet tästä osiosta täydet 100 pistettä. Koko maan keskiarvo päihteiden käytön ja tupakka -ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyssä on ollut 84 pistettä.
Selvityksen tulokset
Tulokset käydään läpi ja niitä peilataan Opetushallituksen (OPH 2024) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL 2023a) ohjeistuksiin koulujen ja oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön johtamisesta ja koordinoinnista.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja näkyvyys koulun arjessa
Selvityksen mukaan kouluissa koetaan, että tupakka- ja nikotiinituotteet ovat helposti nuorten saatavilla ja niitä markkinoidaan houkuttelevasti. Niiden käyttö voidaan kokea osaksi normaalia arkea ja niitä on helppo käyttää aikuisilta salaa.
Koulun henkilöstön ja oppilaiden kokemusten mukaan tupakka- ja nikotiinituotteet, erityisesti sähkösavuke ja nikotiinipussit, näkyvät koulujen arjessa. Osa koulun henkilökunnasta koki, että sähkösavukkeen käyttö näkyy nyt vähemmän kuin esimerkiksi vuosi sitten. Osa koki, että käyttö näkyy päivittäin ja nikotiinipussit ovat tulleet sähkösavukkeen rinnalle. Myös koulun henkilökunnan kyky tunnistaa yleisesti nikotiinituotteiden käytön vaikuttaa siihen, kuinka paljon tuotteiden käyttöä havaitaan. Selvityksen mukaan tuotteiden käyttö tapahtuu pääosin vapaa-ajalla tai salaa. Oppilaiden mukaan tuotteiden käyttö ei aina tule esille koulun aikuisille, osin mahdollisesti siitä syystä, että tuotteita käytetään siellä missä ei ole valvontaa. Tuotteiden käyttö kouluissa ilmenee hajuina ja kuultuna oppilaiden keskusteluissa. Tuotteiden käyttö näkyy myös roskina koulun tiloissa; nikotiinipusseja, rasioita (kiekkoja) ja sähkösavukepakkauksia löytyy käytäviltä.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön hyväksyminen nuorten ja aikuisten keskuudessa nähdään haasteellisena käytön ehkäisyssä. Myönteisiin asenteisiin koettiin vaikuttavan mm. tuotteita markkinoivat ja tuotteita käyttävät esikuvat sekä se, että tuotteiden käyttö saatetaan kokea ”coolina”. Lisäksi ryhmäpaine koettiin keskeisenä käyttöön vaikuttavana tekijänä.
Selvityksen mukaan osa koulujen aikuisista koki, että nuoret tarvitsevat edelleen tietoa ja ymmärrystä tuotteiden haitoista. Osa koulun aikuisista koki, että nuorilla on tietoa haitoista. Käytön ehkäisyä tulisi painottaa muihin tekijöihin kuin tiedon lisäämiseen.
Ehkäisevän päihdetyön johtaminen
Päävastuu ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudesta alueella ja siihen kuuluvasta yhteistyöstä on kunnalla ja sen nimeämällä toimielimellä (THL 2023a). Kunnalla on yleinen vastuu lasten ja nuorten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä velvollisuus tehdä ja toteuttaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Opetuksen järjestäjän (kunnan) opiskeluhuoltosuunnitelma valmistellaan opetusasteittain, ja se sisältää koulukohtaisesti mm. arviot opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, toimenpiteistä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön edistämiseen sekä yhteistyöstä oppilaiden, heidän huoltajiensa ja muiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa. Hyvinvointialue laatii oman opiskeluhuoltosuunnitelman opiskeluhuoltopalvelujen osalta, ja nämä kaksi suunnitelmaa liitetään osaksi kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. (Opetushallitus 2025.)
Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, joka voi tukea kouluja päihdesuunnitelman tekemisessä (OPH 2024). Vain yksi rehtori mainitsi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön ja kertoi olleensa mukana kunnan ehkäisevän päihdetyön suunnitelman laatimisessa. Esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö voisi antaa tarkempaa tietoa siitä, miten kuntatasolla koordinoidaan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Selvityksen perusteella jää epäselväksi, tavoittaako kuntatasolla suunniteltu ja koordinoitu ehkäisevä päihdetyö todella koulujen arjen. Lisäksi on epäselvää, millainen rehtorin vastuu on tässä kokonaisuudessa ja miten se toteutuu.
Nikotiinittomuuden edistäminen osana ehkäisevää päihdetyötä
Nikotiinittomuuden edistäminen on osa koulun ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevän päihdetyön johtamista tarvitaan, jotta se olisi aidosti osana koulun arkea ja perustuisi tutkitusti vaikuttaviin käytäntöihin ja suosituksiin. Lisäksi johtamista tarvitaan turvaamaan työn jatkuvuus sekä varmistamaan, että ehkäisevä päihdetyö on kiinteä osa koulutyötä, ei vain yksittäisiä oppitunteja tai tapahtumia. (THL 2023a; OPH 2024.)
Selvityksen mukaan ehkäisevän päihdetyön johtamisen ja organisoinnin osalta on suuria eroja koulujen välillä. Joissain kouluissa ehkäisevän päihdetyön johtaminen on selkeää ja rehtorivetoista, jolloin ehkäisevä päihdetyö koetaan suunnitelmalliseksi, johdonmukaiseksi ja jatkuvaksi. Tämä vaatii johdolta pitkäjänteistä työtä ja asioiden jatkuvaa esillä pitämistä arjessa. Osassa kouluista oli epäselvää, kuka johtaa ehkäisevää päihdetyötä tai johtaako sitä kukaan, jolloin ehkäisevä päihdetyö jäi lähinnä terveystiedon oppituntien tai yksittäisten tapahtumien varaan. Kun ehkäisevää päihdetyötä ei kouluissa johdeta, jää sen toteuttaminen helposti yksittäisten työntekijöiden oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen varaan.
Opiskeluhuoltosuunnitelma keskeinen työkalu, mutta sen sisältö ei ole kaikille tuttu
Koulujen ehkäisevää päihdetyötä voi koordinoida ja johtaa esimerkiksi opiskeluhuoltoryhmä yhteistyössä koulun johdon kanssa. Tätä työtä tukemassa on opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma sekä kunnan tai hyvinvointialueen tarjoama muu tuki. (THL 2023a; OPH 2024.) Selvityksen mukaan opiskeluhuollon rooli koettiin keskeiseksi ehkäisevässä päihdetyössä, mutta opiskeluhuoltosuunnitelman sisältö ei ollut tuttua, eikä haastateltavat osanneet kertoa, onko suunnitelmassa huomioitu ehkäisevä päihdetyö. Harvalla oli myös tieto siitä, mistä opiskeluhuoltosuunnitelma löytyy.
Ehkäisevän päihdetyön johtaminen perustuu ajantasaiseen tietoon kunnan ja koulun vallitsevasta päihdetilanteesta. Ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa, seurannassa ja kehittämisessä tarvitaan ajantasaista tietoa, jota johto saa koulun oppilaiden nikotiinituotteiden käytöstä muun muassa Kouluterveyskyselystä ja Sotkanetistä. (THL 2023a; OPH 2024.) Selvityksen perusteella koulun päihdetilannetta seurataan pääosin kouluterveyskyselyn avulla, mutta oli koulukohtaisia eroja, kuinka se otetaan huomioon ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi kahdeksasluokkalaisten laajassa terveystarkastuksessa kysytään päihteistä.
Koulun johdon tulee huolehtia henkilöstön riittävästä perehdyttämisestä koulun ehkäisevään päihdetyöhön. Tähän sisältyy säännöt, menettelytavat, toimintakulttuurin liittyvät käytännöt ja opetussisällöt. Perehdytyksen yhteydessä on hyvä varmistaa, että kaikki henkilöstön jäsenet osaavat ottaa oppilaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön puheeksi johdonmukaisesti aina, kun heillä herää huoli tai he havaitsevat käyttöä. (THL 2023a; OPH 2024.) Selvityksen mukaan yhteiset säännöt ja toimintamallit käydään läpi yhteisissä kokouksissa tai niistä tiedotetaan Wilmassa, mutta laajemmin ehkäisevään päihdetyöhön perehdyttämistä ei selvityksen perusteella toteuteta. Tässä nousee esiin se ristiriita, että selvityksen mukaan henkilöstö perehdytetään yhteisiin sääntöihin ja toimintamalleihin, mutta tieto esimerkiksi opiskeluhuoltosuunnitelman sijainnista tai sen sisällöstä (ml. toimintaohjeista) ei ole jäänyt haastateltavien mieleen.
Nikotiinituotteiden käyttöön puuttuminen ja tuotteiden haltuunotto
Koulun henkilöstöllä on velvollisuus ottaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi aina, kun sitä havaitsee tai epäilee (OPH 2024). Selvityksen mukaan henkilökunta vaikuttaa olevan tietoinen tästä velvollisuudesta. Kuitenkin koulujen sisällä on eroja, kuinka paljon tuotteiden käyttöä havaitaan. Saman koulun sisällä toinen henkilökunnan edustaja kertoo havaitsevansa tuotteiden käyttöä päivittäin kun taas toinen ei ole saanut syksyn aikana ketään kiinni tuotteiden käytöstä. Eroja voi selittää henkilökunnan vaihteleva kyky tunnistaa tuotteiden käyttöä. Lisäksi kynnys puuttua oppilaiden tuotteiden käyttöön voi olla korkea, jos henkilökunnalla ei ole varmuutta yhteisistä toimintaohjeista. Tieto tupakka- ja nikotiinituotteista koetaan puutteelliseksi, ja päihteistä keskustelu nuorten kanssa koetaan itselle vieraaksi. Oppilaiden mukaan tuotteiden käyttöön puututaan vaihtelevasti. Mielipiteet vaihtelevat myös siinä, puututaanko käyttöön riittävästi.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön valvonnassa ja käyttöön puuttumisessa välituntivalvonta koettiin haastatteluissa tehokkaaksi keinoksi, mutta resurssit valvonnan toteuttamiseen toisinaan riittämättömiksi. Mediassa on ollut myös uutisointia siitä, että koulujen vessoista on poistettu ovia, vessakäyntejä on kirjattu Wilmaan ja vessoihin asennettu savutunnistimia. Selvityksen mukaan vessojen valvonta koetaan melko mahdottomaksi.
Puuttumisen kynnys voi olla korkealla
Linnansaaren (2023) mukaan esteinä oppilaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön puuttumiseen voivat olla, että koulun henkilökunta ei koe tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyä osana työtehtäviään. Lisäksi heidän puuttumisellaan olisi vain hyvin pieni vaikutus nuorten tuotteiden käyttöön kokonaisuutena, koska tuotteiden käyttö ei rajaudu pelkästään koulupäivien ajalle. Kynnystä puuttumiselle nostaa puuttumisen seurauksena mahdollisesti aiheutuvat oppilaiden vastaukset ja reaktiot, joita henkilökunta ei koe pystyvänsä käsittelemään. Muu kouluarjen aiheuttama työtaakka vähentää myös resursseja puuttumiselle. Selvityksen mukaan kuitenkin osa henkilöstöstä koki keskustelut oppilaiden kanssa opettavaisiksi. Osa toi ilmi, että nuorilta saa paljon tietoa ja heidän kanssaan keskustellessaan saa parhaiten ajantasaista tietoa tupakka- ja nikotiinituotteista.
Päihteiden käytön tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan ohjata nuori opiskeluhuoltoon sekä edelleen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi tulee muistaa, että alle 18-vuotiaan toistuvasta päihteidenkäytöstä ja rahapelaamisesta on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä myös, jos päihteidenkäyttö muutoin vaarantaa nuoren terveyttä ja kehitystä taikka nuoren elämäntilanne antaa siihen aihetta. (OPH 2024.) Selvityksen mukaan lastensuojeluilmoitusten osalta on erilaisia käytänteitä, mutta vain yhden koulun osalta oli selkeä linjaus, että toistuvasta kiinnijäämisestä tehdään aina lastensuojeluilmoitus.
Tuotteiden hallussapidon seuraamukset vaihtelevat
Alle 18-vuotias henkilö ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. Koulun henkilöstöllä on oltava ohjeet, miten nikotiinituotteiden käyttöön puututaan. Perusopetuksessa rehtorilla ja opettajalla on oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta laissa tarkoitettu kielletty esine tai aine. Haltuunotto-oikeus koskee tupakkatuotteita, nikotiininesteitä tai niitä sisältäviä sähkösavukkeita. (THL 2023a.) Selvityksen perusteella kouluilla ollaan tietoisia rehtorin ja opettajan oikeuksista sekä siitä, että muilla henkilökunnan jäsenillä ei ole vastaavaa oikeutta ottaa tuotteita haltuun. Kurinpidollisia seuraamuksia annetaan vaihdellen. Voidaan antaa systemaattisesti jälki-istuntoa, mutta suuremmassa suosiossa on kasvatuskeskustelu nuoren kanssa sekä huoltajille soittaminen yhdessä nuoren kanssa. Huoltajille on saatettu ilmoittaa myös Wilman kautta. Oppilaille koulun toimintamallit tuotteiden käyttöön puuttumisesta eivät olleet selvillä tai he eivät muistaneet niitä.
Selvityksen mukaan osassa kouluista tarkastetaan oppilaiden tavaroita aktiivisesti ja niin sanotusti matalalla kynnykselle. Tämä tehdään aina yhteistyössä oppilaan kanssa ja hänen luvallaan. Jos lupaa ei saada, voidaan pyytää huoltaja paikalle tarkastamaan tavarat. Tavaroiden tarkastamisesta ja esineen tai aineen haltuun ottamisesta täytetään lomake Wilmassa. Selvityksen mukaan oppilaat yleensä suostuvat tavaroiden tarkastamiseen. Tilanteet pyritään pitämään mahdollisimman turvallisina ja kunnioittavina.
Päihdekasvatus
Päihdekasvatuksen tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren kasvua, ehkäistä päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä sekä rahapelaamista vaikuttamalla niille altistaviin tekijöihin sekä vahvistamalla niitä suojaavia tekijöitä. Ongelmaratkaisutaitojen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen, luottamuksellisten suhteiden ja oppilasryhmien yhteisöllisyyden edistäminen kuuluvat tärkeäksi osaksi kasvatustyötä ja näitä vahvistamalla voidaan pienentää päihteiden käytön riskiä. (THL 2023b.) Selvityksessä nousi esiin se, että päihdekasvatuksen ei koeta olevan osana omaa työnkuvaa ja resurssit päihdekasvatuksen toteuttamiseen osana opetustyötä koetaan hyvin rajallisiksi. Yhtenä toiveena esitettiin, että kouluissa olisi enemmän henkilökuntaa, jolla ei ole varsinaista opetusvastuusta ja heillä olisi aikaa sekä osaamista kohdata nuoria mm. päihdeteemoissa.
Päihdekasvatus keskeisenä osana terveystiedon opetusta, muissa oppiaineissa teeman käsittely vähäistä
Tiedonantaminen on yksi osa päihdekasvatusta ja sitä tulee antaa ikäkausi huomioiden muun muassa päihteiden käytön seurauksista ja käytön yleisyydestä vertaisryhmissä. (THL 2023b.) Kuitenkaan pelkkä tiedon yksisuuntainen jakaminen ei ole tehokasta, vaan hyvä päihdekasvatus pohjautuu vuorovaikutukseen. Se, että nuorella on mahdollisuus pohtia, myös kyseenalaistaa ja harjoitella uusia taitoja. Taitoja harjoitellaan ikä- ja kehitysvaiheeseen sopivin tavoin. (THL 2023b.) Selvityksen mukaan terveystiedon opettajalla koettiin olevan merkittävä rooli tiedon antamisessa osana terveystiedon opetusta. Muiden oppiaineiden osalta päihdeteema jää vähäiseksi. Osassa kouluista oli kuitenkin onnistuttu käsittelemään päihdeteemaa monipuolisesti eri oppiaineissa ja projekteissa. Oppilaiden mukaan terveystiedon tunnit ovat pääasiallisesti paikkoja, joissa päihteistä puhutaan. Koulun muut aikuiset eivät lähtökohtaisesti keskustele päihteistä, ellei aloite keskusteluun tule oppilaalta itseltään.
Pysyviä tuloksia ei saavuteta pistemäisellä toiminnalla, esimerkiksi tapahtumilla tai kampanjoilla, vaan vaikuttava päihdekasvatus perustuu jatkuvuuteen. Yksittäiset tapahtumat ja tilaisuudet parhaimmillaan tukevat laajempaa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. (THL 2023b.) Selvityksessä koulujen päihdekasvatus nojasi suurimmaksi osaksi terveystiedon opetuksen ja yksittäisten tapahtumien varaan. Selvityksessä oppilaat toivat esille, että päihdeteemoihin liittyvää toimintaa järjestetään kouluissa esimerkiksi tukioppilaiden tai oppilaskuntien toimesta vähän ja toiveena olisi, että päihdeteemoista puhuttaisiin enemmän oppitunneilla. Oppilaat kokivat (tuki)oppilaiden itse toteuttamat päihdetunnit helposti lähestyttäviksi.
Laajemmin kouluyhteisön sitoutuminen ehkäisevään päihdetyöhön on käytännössä käyttöön puuttumista
Laajemmin opettajien ja koulun työntekijöiden keskuudessa ehkäisevä päihdetyö mielletään pääosin tuotteiden käyttöön puuttumiseksi, ja siihen sitoudutaan vaihtelevasti. Ja kun puhutaan koulun henkilökunnan sitoutumisesta ehkäisevään päihdetyöhön, tarkoitetaan sillä käytännössä puuttumista tuotteiden käyttöön, ei sitoutumista muuhun ehkäisevään päihdetyöhön.
Lisäksi selvityksessä nousi esiin koulun hyvän yhteishengen merkitys ja luottamukselliset suhteet oppilaiden ja aikuisten välillä koettiin ensiarvoisen tärkeiksi. Myös oppilaat toivat esiin sen, että joidenkin koulun aikuisten kanssa on helpompi jutella päihteistä kuin toisten. Välituntitoiminta ja koulualueen viihtyisyyden merkitys tunnistettiin myös päihteiden käyttöä ehkäisevänä tekijänä, mutta tämän toteutuminen vaihteli eri kouluissa.
Yhteistyö kodin ja huoltajien kanssa
Huoltajat on hyvä ottaa mukaan koulun toiminnan kehittämiseen. Se tukee ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja kodin kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan vahvistaa yksilön ja ryhmän, mutta myös koko yhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi on hyvä mahdollistaa ja tukea huoltajien välistä vuorovaikutusta sekä keskustella yhdessä huoltajien kanssa, miten päihteistä puhutaan nuorten kanssa. Lähtökohtana on, ettei nuorille tarjota tai välitetä perheessä tai lähipiirissä ikärajavalvottuja tuotteita. (OPH 2024.)
Selvityksen mukaan kouluilla toimii vanhempainyhdistyksiä ja vanhempaintoimikuntia, jotka pääsevät osallistumaan koulun toiminnan kehittämiseen. Lisäksi huoltajat tapaavat toisiaan vanhempainilloissa. Kouluissa järjestetään vaihdellen toiminnallisia vanhempainiltoja, aikuisten koulupäiviä sekä kodin ja koulun päiviä, jotka koetaan usein perinteisiä vanhempainiltoja mielekkäämmiksi.
Päihdeteemoja käsitellään vanhempien kanssa vaihtelevasti. Kuitenkin pääosin huoltajat ja koulu jakavat yhteisen huolen päihteiden käytöstä, ja huoltajat ovat yleensä kiitollisia koulun yhteydenotoista päihteiden käyttöön liittyen. Selvityksessä tuotiin esiin myös se, että osa huoltajista hyväksyy tuotteiden käytön ja esimerkiksi ostaa nikotiinipusseja nuorelleen, sillä niitä pidetään nuuskaa parempana vaihtoehtoja. Pääosin huoltajien kutienkin koetaan suhtautuvan kielteisesti nuorten nikotiinituotteiden käyttöön. Wilma toimii keskeisenä viestintäkanavana koulun ja huoltajien välillä.
Keskeiset kehittämistarpeet yläkoulujen vaikuttavassa ehkäisevässä päihdetyössä ja nikotiinittomuuden edistämisessä
Selvityksen pohjalta tunnistettiin seuraavia keskeisiä kehittämistarpeita:
-
Ehkäisevän päihdetyön johtaminen ja rakenteet
Kehittämistarve: Ehkäisevän päihdetyön johtaminen ja rakenteet ovat epäselviä. Yhteistyö kunnan ehkäisevän päihdetyön kanssa sekä osallistuminen kunnan ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun on vähäistä, ellei olematonta. Joissakin kouluissa ehkäisevän päihdetyön johtaminen on selkeää ja rehtorivetoista, mutta osassa kouluista on epäselvää, kuka johtaa ehkäisevää päihdetyötä tai johtaako sitä kukaan. Tämän seurauksena ehkäisevä päihdetyö jää helposti yksittäisten työntekijöiden aktiivisuuden varaan.
Opiskeluhuoltosuunnitelma ja sen toimintaohjeet eivät ole kaikkien tiedossa tai toimintaohjeita ei ole. Lisäksi koulujen henkilöstön perehdyttäminen ehkäisevään päihdetyöhön on puutteellista, mikä vaikeuttaa yhtenäisten toimintamallien noudattamista.
-
Asenteet, tieto ja valmiudet
Kehittämistarve: Ehkäisevää päihdetyötä ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyä ei mielletä osaksi omaa työtä tai ei tiedetä, mitä ehkäisevä päihdetyö on käytännössä. Tieto ja ymmärrys ehkäisevästä päihdetyöstä ja tupakka- ja nikotiinituotteista ei vastaa kouluarjen tarpeita sekä valmiudet tuotteiden puheeksi ottoon vaihtelevat.
-
Oppilaiden osallisuuden ja avoimen keskustelukulttuurin vahvistaminen
Kehittämistarve: Oppilaiden osallistuminen ehkäisevään päihdetyöhön on vähäistä, ja asioita käsitellään pääosin terveystiedon tunneilla. Keskustelua päihdeteemoista ei koeta olevan riittävästi.
-
Yhteistyö huoltajien kanssa
Kehittämistarve: Huoltajien tieto ja ymmärrys tupakka- ja nikotiinituotteista vaihtelevat. Uusien nikotiinituotteiden käyttöön voidaan suhtautua myönteisemmin kuin muihin tupakka- ja nikotiinituotteisiin.
Selvityksen jatkotoimenpiteet
Tehdyn selvityksen pohjalta Syöpäjärjestöt työstää yhdessä koulujen ammattilaisten kanssa konkreettisia työkaluja koulun arjen käyttöön syksyn 2025 aikana. Tavoitteena on
- Tarjota kouluille selkeitä ja käyttökelpoisia työkaluja nikotiinittomuuden edistämiseen
- Luoda toimintamalli ja prosessi nikotiinittomuustyöhön
- Integroida nikotiinittomuustyö osaksi oppilaitosten hyvinvointityötä
Emmi Toivonen (korkeakouluharjoittelija), Tuuli Hynynen (terveyden edistämisen asiantuntija), Matleena Eemola (terveyden edistämisen asiantuntija).
Lisätiedot: [email protected]
Tutustu myös
FressisEdu – Vaikuttava nikotiinittomuuden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa
Lähteet:
Kouluterveyskysely. 2023. Kouluterveyskyselyn tulospalvelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://raportointi.thl.fi/t/public/views/ktk/Etusivu?%3Aembed=y&%3AisGuestRedirectFromVizportal=y
TEA-viisari. 2024. Tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisy: koko maa 2023. https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=PkOPPKayA&y=2023&y=2021&y=2019&y=2017&y=2015&y=2013&y=2011&y=2009&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r
OPH 2024: Ehkäisevän päihdetyön johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Ehkäisevän päihdetyön johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa | Opetushallitus (oph.fi)
THL 2023a: Ehkäisevän päihdetyön johtaminen ja koordinointi kouluissa ja oppilaitoksissa Ehkäisevän päihdetyön johtaminen ja koordinointi kouluissa ja oppilaitoksissa – THL
Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Viitattu 23.4.2025. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/25/tekstikappale/432935
Linnansaari, A. 2023. Implementing Preventive Tobacco Policies The role of contextual factors in policy implementation at school and national levels. Tampere University. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/148974
THL 2023b: Päihdekasvatus Päihdekasvatus – THL