Lasten ja nuorten terveystottumuksiin vaikuttaa
- se, miten helppoa tai vaikeaa terveellisten elintapojen noudattaminen nuorten arkiympäristöissä on,
- lähiympäristön antama esimerkki ja
- lasten ja nuorten terveystapoihin liittyvät tiedot ja taidot.
Tässä tietopaketissa käsitellään oppilaitoksen roolia kahden ensiksi mainitun osuuden osalta. Tutkimusten mukaan oppilaitosten mahdollisuudet vaikuttaa nuorten terveyskäyttäytymiseen ovat merkittävät.
Koulun johdon vastuut
Oppilaitoksen johdon on huolehdittava siitä, ettei oppilaitoksessa käytetä mitään tupakkatuotetta. Tupakkalain mukaan käyttökielto koskee sekä poltettavaa tupakkaa, nuuskaa että sähkösavuketta (Tupakkalaki §75). Käyttökielto koskee niin oppilaita, henkilökuntaa kuin vierailijoitakin. Kielto on voimassa paitsi oppilaitoksen sisätiloissa myös sen ulkoalueilla. Lisäksi käyttökielto koskee oppilasasuntoloita ja niiden ulkoalueita. Kielto on voimassa myös oppilaitoksen toiminta-aikojen ulkopuolella.
Oppilaitoksissa tulee olla selkeät tupakkatuotteiden käytön kiellosta kertovat opasteet (Tupakkalaki §80). Oppilaitoksen järjestyssääntöihin tulisi sisällyttää tupakkatuotteidenkäyttökielto sekä määritellä käyttökiellon rikkomisesta seuraavat oppilashuollolliset toimenpiteet sekä kurinpitokeinot. Lisäksi johdon tulee ohjeistaa henkilöstöä puuttumaan tupakointikieltojen rikkomiseen. Koulun nikotiinittomuudesta kannattaa kertoa koulun henkilökuntaa rekrytoitaessa sekä oppilaaksi pääsyn yhteydessä.
Opiskeluhuolto
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki). Opiskeluhuollon tehtäviin kuuluu kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, oppilaiden kasvun ja kehityksen seuraaminen sekä vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen (Terveydenhuoltolaki §16-17). Tupakkatuotteiden osalta tämä voi tarkoittaa sen seuraamista, että koulu on nikotiiniton ja että koulu tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan siinä, etteivät oppilaat käytä tupakkatuotteita tai altistu passiiviselle tupakoinnille.
Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Näin terveydenhoitaja on tarvittaessa oppilaan käytettävissä myös tupakkatuotteisiin tai niiden käytön lopettamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Laajat terveystarkastukset järjestetään peruskoulun 1., 5., ja 8. luokalla. Niihin kutsutaan oppilaan molemmat vanhemmat tai huoltajat. Tarkastukseen sisältyy lapsen tai nuoren kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimisen ja arvioinnin lisäksi perheen ja vanhempien hyvinvoinnin selvittäminen. Tässä yhteydessä on syytä keskustella sekä nuoren että vanhempien tupakkatuotteiden käytöstä, kodin nikotiinittomuuden tärkeydestä sekä lapsen tai nuoren mahdollisista tupakkakokeiluista. Nuorelle järjestetään mahdollisuus myös kahdenkeskiseen keskusteluun terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.
Myös toisella asteella järjestettävissä terveystarkastuksissa on tärkeää kysyä tupakkatuotteiden käytöstä sekä motivoida ja tukea tupakkatuotteita käyttäviä lopettamiseen.
Koko oppilaitoksen henkilökunnalla on vastuu
Oppilaitoksen henkilökunnan vastuulla on olla oppilaille hyvänä esimerkkinä. Tämän vuoksi kaikkien tupakkatuotteiden sekä sähkösavukkeen käyttö on kielletty oppilaitoksen alueella. Koulun henkilökunnan ei tule missään tapauksessa käyttää tupakkatuotteita oppilaidensa seurassa. Olisi tärkeää, että oppilaitoksen työterveyshuolto tukisi henkilökuntaa tarvittaessa tupakkatuotteiden käytön lopettamisessa.
Oppilaitoksen henkilökunnalla on myös velvollisuus puuttua asiaan, mikäli tupakkatuotteiden käyttökieltoa rikotaan. Jos alaikäisellä nähdään tupakkatuotteita, oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva voi pyytää alaikäistä nuorta luovuttamaan tupakkatuotteensa. Tarkastamisessa tai poisottamisessa ei saa käyttää voimakeinoja. Haltuun ottamisesta on ilmoitettava alaikäisen oppilaan tai opiskelijan huoltajille.
Jos joku käyttää tupakkatuotteita oppilaitoksen sisätilassa tai sen käytössä olevalla ulkoalueella eikä kehotuksesta huolimatta lopeta käyttöä, oppilaitoksen edustaja saa poistaa henkilön oppilaitoksen alueelta, jollei poistamista voida pitää kohtuuttomana (Tupakkalaki §81).
Kohti nikotiinitonta oppilaitosta
Parhaiten nikotiinittomuustyö onnistuu, kun sen edistäminen perustuu tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin. Oppilaitosten johdon ja esimiesten sitoutuminen sekä tuki asetetuille tavoitteille on avainasemassa. Opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet tekevät nikotiinittomuudesta yhteisen asian eikä se näyttäydy pelkkänä ylhäältä alas tulevana käskynä.
Parhaat tulokset saavutetaan, kun nikotiinittomuustyö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, sitä arvioidaan sekä tarvittaessa ohjeistuksia ja käytäntöjä uudistetaan. Tavoitteiden on hyvä olla porrastettuja ja muutokselle pitää antaa aikaa. Oppilaitoksen nikotiinittomuus muuttuu helpommaksi ajan myötä, kun kaikki opiskelijat ovat alusta pitäen selvillä oppilaitoksen säännöistä.
Sääntöjen ja kieltojen ohella tarvitaan myös tukea. Oppilaitoksen ympäristön pitäisi olla sellainen, että se tukee hyviä valintoja sekä opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Tupakkatauoille on luotava houkuttelevia vaihtoehtoja. On hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan valtaosa tupakoitsijoista on huolissaan terveydestään, haluaa lopettaa tupakoinnin ja yrittää sitä. Tämä koskee myös nuoria tupakkatuotteiden käyttäjiä. Nikotiinituotteisiin voi syntyä voimakas riippuvuus, josta irti pääsemiseen tarvitaan apua.
Näin oppilaitokset voivat tukea henkilökunnan ja opiskelijoiden nikotiinittomuutta:
- Kirjaa tupakointikielto oppilaitoksen järjestyssääntöihin ja valvo kieltojen noudattamista. Kielto koskee myös sähkösavukkeita ja nuuskaa.
- Tiedota oppilaitoksen nikotiinittomuudesta laajasti mm. opiskelijoille, henkilöstölle, työelämäkumppaneille, naapurustoon.
- Ota koko henkilöstö ja opiskelijat mukaan nikotiinittomuuden edistämiseen.
- Tee koulusta viihtyisä ja tarjoa mielekkäitä tapoja taukojen viettämiseen: ryhmäytymiseen ja ajanviettoon on löydyttävä muita keinoja kuin nikotiinituotteiden käyttö.
- Vaikuta asenteisiin johdonmukaisesti ja jaa tietoa: opetus, teemapäivät, kampanjat, vanhempainillat, henkilökunnan perehdytys.
- Tarjoa tukea tupakoinnin lopettamiseen sekä opiskelijoille että henkilöstölle.
Savuton oppilaitos
Savuton oppilaitos -toimenpideohjelma ohjaa kouluja ja antaa vinkkejä käytännön toimenpiteisiin. Siinä esitetyt toimenpiteet ehkäisevät tupakoinnin aloittamista ja tukevat sen lopettamista. Ohjelma toimii apuna oppilaitosten savuttomuustyön kehittämisessä ja arvioinnissa. Toimenpiteet pohjautuvat sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen Kuntaliiton, Suomen ASH ry:n ja Hengitysliitto ry:n määrittelemiin savuttomuuskriteereihin. Toimenpideohjelma käsittää tupakkalain 2§:n mukaisesti kaikki tupakkatuotteet.
Savuton oppilaitos -toimenpideohjelma (pdf)
Savuton toimintakulttuuri
Savuton toimintakulttuuri -toimenpideohjelmassa on kuvattu toimintakulttuurin muutokseen liittyvä päätösprosessi, esimiesten sitouttaminen sekä yrityksille, kunnille ja oppilaitoksille suositeltavat toimenpiteet ja seurantaindikaattorit.
Savuton toimintakulttuuri -toimenpideohjelmassa (pdf)
Kirjallisuutta
Simonen, J & Heikkilä, A. (2019). Savupilvi portin yllä. Tutkimus ammatillisten oppilaitosten savuttomuustyöstä. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:6.
Luhta, R. ja Vainionpää S. (2009) Tavoitteena savuton oppilaitos. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu.
Mustonen, N. ja Ollila, H.(toim.) (2009) Tupakatta työelämään: savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu.
Mustonen, N. ja Ollila, H. (2012) Savuttomuustyö ammatillisessa koulutuksessa – Savuttomasta oppilaitoksesta työkyvyn ja terveyden avaimet. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisu.
Palmroos, Sarianna: Tavoitteena savuton koulu – Miten välttää sudenkuopat? Suomen ASH:n blogikirjoitus.